Ihanat pitkittyneet projektit ja hitaasti kypsyvät ideat

Tämä blogisivu syntyi aikoinaan idealistisena päähänpistona, kuten kai monet blogit. Yltiöoptimistisena hetkenä kuvittelin, että jos perustan portfolion yhteyteen blogin, ja jaan matalalla kynnyksellä materiaalia projekteistani ja taiteestani on seurauksena hirveästi lisää tuotteliaisuutta, inspiraatiota ja motivaatiota. Näin jo sieluni silmin viikottaiset postaukset ja eksponentiaalisesti kasvavan luovuuden. Hyvä ajatus sinänsä, mutta kompastuskiveksi muodostuu usein niinkin perustavaa laatua oleva asia kuin elämä: on työtä, lapsi ja muita rientoja. Silloin kun aikataulut antavat myöten  lisään portfoliopuolelle tuoreita kuvituksiani. Silloin kun minulla on aikaa omalle taiteelleni, keskityn mieluummin sen tuottamiseen kuin tekemään aiheesta metapostauksia internettiin. Luulin jo hetken, että kuoppaan koko blogin, mutta sitten tulin ajatelleeksi, että ehkä se saa olla olemassa. Internetin kiivaassa sykkeessä tämä blogi voi edustaa vastalausetta. Sen tapahtumat etenevät hitaasti. Se on hiljainen kuin tuuleton metsälampi, vanhainkodin oleskelutila itapäivälevon aikaan. Pysähtynyt blogi on verkon vinhan vauhdin keskellä kuulemma enemmänkin antimainos, mutta en nyt jaksa piitata moisesta. Arjen nopean tempon taustalla tykkään hitaasti etenevistä asioista ja pitkittyneistä projekteista ja verkkaisesti kypsyvistä ideoista. Nytkin on useampi mahtavan innostava idea työn alla ja yksi uusi kokonaisuus jo puoliksi valmiina. Ehkäpä (?!) palaan tänne päivittämään kun asiat etenevät johonkin suuntaan.

Ainiin, hiukan nopeammalla tahdilla päivitän instatiliäni,  se löytyy täältä -> https://www.instagram.com/mariavilja/.